Yhdistys

Vaikkakin yhdistys on kaksikielinen, virallisten sääntöjen tulee olla vain yhdellä kielellä. Tässä on suomenkielinen käännös. 

INIÖ DELTIDSBOENDE – INIÖN OSAVUOSIASUKKAAT RF

1 § NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI

Yhdistyksen nimi on Iniö deltidsboende – Iniön osavuosiasukkaat rf ja sen kotipaikka on Iniö. Yhdistyksen kieli on ruotsi ja suomi. Rekisteröimiskieli on ruotsi.

2 § TARKOITUS JA TOIMINTA

Yhdistyksen tehtävä on viedä yhteen iniöläiset osavuosiasukkaat, valvoa heidän kollektiivisia etujaan sekä toimia heidän puolestaan viranomaisyhteyksissä, edistää positiivista ja luonnollista kontaktia alueen väestön kanssa sekä vaalia alueen traditioita. Tukeakseen toimintaansa yhdistys voi asianomaiset luvat saatuaan järjestää arpajaisia ja myyjäisiä.

3 § JÄSENET

Yhdistyksen varsinaisiksi jäseniksi voidaan valita henkilöitä, jotka omistavat kiinteistön alueella ja heidän perheenjäseniään sekä sellaisia, joilla on vähintään vuoden kestävä vuokrasopimus, kuten myös Iniössä kirjoilla olevia vakituisia asukkaita. Jäseniksi voidaan hyväksy myös ulkomaalaisia.

Varsinaisen jäsenen velvollisuus on maksaa vuosikokouksen määräämä liittymis- ja vuosimaksu. Jäsen, joka ei maksa jäsenmaksua tai toimii yhdistyksen tavoitteiden vastaisesti tai muulla tavalla ei ole jäsenyyden arvoinen, voidaan erottaa jäsenyydestä. Jokaisella 18 vuotta täyttäneellä maksun maksaneella jäsenellä on äänioikeus.

Yhdistyksen hallitus hyväksyy varsinaiset jäsenet. Jäsen voi erota ilmoittamalla hallitukselle tai sen puheenjohtajalle kirjallisesti tai pyytämällä merkinnän asiasta yhdistyskokouksen pöytäkirjaan.

Henkilö, joka ansiokkaasti on työskennellyt yhdistyksen hyväksi, voidaan yhdistyskokouksessa nimittää kunniajäseneksi tai kunniapuheenjohtajaksi. Nämä on vapautettu jäsenmaksun suorittamisesta. Saadut jäsenoikeudet jäävät voimaan.

4 § HALLITUS

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, jonka jäseniä ovat puheenjohtaja, neljä jäsentä sekä kaksi varajäsentä, jotka valitaan vuosikokouksessa. Puheenjohtajan toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenten ja varajäsenten toimikausi on kaksi vuotta, ja heidät valitaan siten, että kaksi hallituksen jäsentä ja yksi varajäsen valitaan vuosittain. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin, varainhoitajan sekä muut tarvittavat virkailijat.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan, tai tämän ollessa estynyt varapuheenjohtajan, kehotuksesta aina kun nämä pitävät asiaa välttämättömänä tai kolmen hallituksen jäsenen esityksestä.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan lukien, on paikalla. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Jos äänet menevät tasan, puheenjohtajan ääni on ratkaiseva. Henkilövaaleissa tosin asia ratkaistaan arvalla.

5 § YHDISTYKSEN NIMEN KIRJOITTAMINEN

Yhdistyksen nimen kirjoittaa joko puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yhdessä sihteerin tai taloudenhoitajan kanssa.

6 § TILIT

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös siihen kuuluvine asiakirjoineen sekä hallituksen vuosikertomus tulee jättää tilintarkastajille viimeistään kolme viikkoa ennen vuosikokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta.

Yhdistyksellä tulee olla kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa. Vuosikokous valitsee nämä vuodeksi kerrallaan.

7 § YHDISTYKSEN KOKOUKSEN KOOLLEKUTSUMINEN.

Hallitus kutsuu koolle yhdistyksen kokoukset. Kokouskutsu tulee lähettää viimeistään seitsemän päivää ennen kokousta joko kirjallisesti jokaiselle jäsenelle tai julkaisemalla kokous kansallisessa lehdessä.

8 § YHDISTYKSEN KOKOUKSET

Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivämääränä ennen heinäkuun loppua. Ylimääräinen kokous pidetään yhdistyksen kokouksen pitäessä tätä välttämättömänä tai jos vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä kirjallisesti esittää tietyn asia käsittelemistä. Kokous tulee pitää 30 päivä kuluessa esityksestä.

Yhdistyksen kokouksessa jokaisella 18 vuotta täyttäneellä jäsenellä on yksi ääni. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä, ellei näissä säännöissä toisin määrätä. Jos äänet menevät tasan, vaalit ratkaistaan arvalla; muissa asioissa puheenjohtajan mielipide on ratkaiseva.

9 § VUOSIKOKOUS

Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus
2. kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, kahden pöytäkirjantarkastajan ja kahden ääntenlaskijan valinta
3. kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
4. kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen
5. tilinpäätöksen, vuosikertomuksen ja tilintarkastajien lausunnon esittäminen
6. tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille kirjanpitovelvollisille
7. toimintasuunnitelman, talousarvion, liittymismaksun ja jäsenmaksun hyväksyminen
8. puheenjohtajan ja niiden hallituksen jäsenten valitseminen, jotka ovat erovuorossa
9. kahden tilintarkastajan ja kahden varatilintarkastajan valinta
10. tarvittavien valiokuntien ja lautakuntien sekä mahdollisten muiden luottamushenkilöiden valinta
11. muut kutsussa mainitut asiat
12. muut asiat.

Jos yhdistyksen jäsen haluaa, että kokouksessa käsitellään tietty asia, hänen tulee ilmoittaa tästä hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan mainita kokouskutsussa.

10 § SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN

Päätös sääntöjen muuttamisesta tulee käsitellä kahdessa peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa ja tehdään vähintään kahden kolmasosan (2/3) äänten enemmistöllä. Kokouskutsussa tulee mainita, että tullaan käsittelemään sääntömuutosta.

11 § YHDISYKSEN PURKAMINEN

Ehdotus yhdistyksen purkamisesta tulee käsitellä kahdessa peräkkäisessä kokouksessa, joista toisen tulee olla vuosikokous, ja molemmissa päätös tulee tehdä kolmen neljäsosan (3/4) äänten enemmistöllä. Kokouskutsussa tulee mainita, että kokouksen purkaminen tullaan käsittelemään.

Yhdistyksen purkamisen yhteydessä varat tulee käyttää yhdistyksen päämäärien edistämiseksi purkavan kokouksen päätöksen mukaisesti. Jos yhdisty lakkautuu, varat tulee käyttää samaan tarkoitukseen

12 §    Muutoin noudatetaan yhdistyslakia.

Aloitteen kesäasukkaiden yhdistyksen perustamiseen teki Ragnvald Davidsson (1932 – 2017). Intresseföreningen Västra skärgården – Länsisaaristo rf  -nimisen yhdistyksen perustamiskokous pidettiin Iniössä 12.7.1989. Säännöt hyväksyttiin vuosikokouksessa 7.7.1990. Alkuun yhdistyksen toimialue oli Iniö ja Pohjois-Houtskari, mutta toimintaa rajoitettiin myöhemmin koskemaan vain Iniötä. Yhdistyksen uusi nimi Iniö deltidsboende – Iniön osavuosiasukkaat rf hyväksyttiin vuonna 2008 ja rekisteröitiin vuonna 2009.

Edunvalvonta

Yhteysalusliikenne Iniöön ja sen saarten välillä on kaikkina näinä vuosina ollut tärkeä edunvalvonnan aihe ja tulee olemaan edelleenkin.

Saariston rengastien ja m/s Auroran/Auran myötä liikenne Iniössä on lisääntynyt huomattavasti viimeisten vuosien aikana. Yhdistys on toiminut aktiivisesti saadakseen aikaan mahdollisimman joustavat lauttayhteydet. Teimme aloitteen Auroran / Auran aikatauluihin lisävuoron saamiseksi kesäsunnuntaisin. Paras tulos vaikuttamisestamme on ollut, että m/s Auroralta poistettiin lauttamaksut. Prosessi sai alkunsa valituksellamme oikeusasiamiehelle, jonka lausunnon jälkeen maksut poistettiin vuonna 2007.

Vuonna 2013 varustamo vaihtui ja saarten välistä yhteysalusliikennettä ryhtyi hoitamaan m/s Satava. Yhdistys seurasi tarkoin alkuvaiheen turbulentteja aikatauluja sekä tutustui reittiin kesäretkillään. Vuonna 2017 liikenne- ja viestintäministeriö esitti huimia maksuja yhteysalusliikenteeseen. Yhdistys liittyi laajaan ja yksimieliseen rintamaan muiden yhteisöjen kanssa, jonka ansiosta maksut toistaiseksi peruttiin.

Monet ympäristöön liittyvät kysymykset ovat olleet esillä vuosien varrella. Vuosina 2006 – 2007 suunniteltiin tuulivoimaa ja suuria tuulimyllyjä Saaristomeren alueelle, mm. muutama saari Iniössä oli ehdolla. Yhdistys järjesti vuonna 2006 tuulivoimalaseminaarin, johon osallistui noin 60 henkilöä. Seminaarissa käsiteltiin mm. Varsinais-Suomen liiton tekemää tuulivoimaselvitystä. Yhdistyksemme, kuten myös Iniön kunnanhallitus vastustivat ehdotusta, joka onneksi raukesi. Saaristomeren rehevöitymistä on käsitelty eri vuosina lehdessämme. Olemme myös lehdessä informoineet jäteveden ja jätteiden lajittelusta, ruoppauksesta, nuohouksesta ja paloturvallisuudesta. Vuoden 2004 vuosikokouksen yhteydessä asiantuntija Varsinais-Suomen liitosta luennoi uusista jätevesimääräyksistä. Asia oli hyvin ajankohtainen, koska uudet jätevesien puhdistusvaatimukset haja-asutusalueilla astui voimaan 1.1.2014.

Vuosikokousten yhteydessä on luennoitu ajankohtaisista kysymyksistä, mm. Saaristomeren rehevöitymistä, vakuutuksista, matkapuhelimen kuuluvuudesta ja punkkien levittämistä tartuntataudeista. Vuonna 2013 pelastuslaitos esitteli laajasti toimintaansa. Kampanja ”Minkki pois saariltamme” oli menestyksekäs.

Rakentamismääräykset koskevat kiinteistön omistajan oikeuksia ja velvollisuuksia, mutta ne liittyvät myös ympäristön suojeluun. Olemme informoineet jäseniämme rakennuslupakysymyksistä ja Paraisten kaupungin uudistetusta rakennusjärjestyksestä, joka tuli voimaan vuoden 2016 lopulla. Yhdistys on järjestänyt kursseja ja työnäytöksiä vanhojen ikkunoiden kunnostamisesta, punamullan valmistuksesta ja käytöstä, kivien työstämisestä sekä kyselytunteja korjausrakentamisesta.

Yhdistyksemme oli mukana omalla kannanotollaan Traficomille Postin vuoden 2019 päätöksestä jakaa posti saaristoon vain yhtenä päivänä viikossa. Asia ratkesi vuonna 2021 hallinto-oikeuden ratkaisuun, että saaristoon jaetaan jatkossakin postia viitenä päivänä viikossa.

Näyttelyt

Yhdistys on järjestänyt useita kulttuuriprojekteja näyttelyjen muodossa monitoimitalo Snäckanilla:

• Iniö – tuolla puolen ulapan, valokuvia 1910 -luvusta 1960 -lukuun (2008). Näyttely käsitti yli 300 valokuvaa. Näyttelyssä oli myös osasto, jossa esiteltiin saaristolaisnaisen, Hilma Eklundin elämää. Näyttely on Iniön lisäksi ollut esillä Korppoossa, Paraisilla, Åbo Akademissa ja Houtskarissa. Åbo Akademi arkistoi valokuvat hyödyntääkseen niitä tieteellisessä työssään ja opetuksessaan.
• Vanhat esineet kertovat Iniöstä (2012). Näyttelyssä oli esillä viitisenkymmentä esinettä ja lisäksi valokuvia, jotka Iniön pappi, Erik August Göransson oli ottanut 1900-luvun ensimmäisinä vuosina
• Iniö innoittajana (2014), Näyttelyssä oli esillä maalaustaidetta, valokuvia, kangastöitä, puutöitä sekä arkkitehtuuria. Näyttelyn avajaisissa maamme johtavat näyttelijät lukivat Henrik Tikkasen kirjoituksia. Myös Timo Sarpanevan elämästä Iniössä kerrottiin. Näyttelyn yhteydessä oli myös musiikkiesityksiä ja akvarellikurssi
• Taivas ja meri (2016). Näyttelyssä oli esillä taiteiljaprofessori Stefan Bremerin valokuvia. Näyttelyn avasi akateemikko Caj Bremer. Näyttelyn yhteydessä esitettiin 30 vuotta vanha filmi Iniöstä, ”Över fjärden är himien hög”.
• Yhteinen aikamme Iniössä (2019). Näyttely oli yhdistyksemme 30-vuotisnäyttely ja siinä kerrottiin yhdistyksen ja Iniön kehityksestä kolmenkymmenen vuoden aikana. Lisäksi esiteltiin Radio Iniön toimintaa, liikennettä sadan vuoden aikana sekä näytettiin filmi ”Byn lever”.
• Siivenlyöntejä taivaalla -valokuvanäyttely (2020). Näyttely esitteli Hannu Vainiopekan valokuvia, jotka kertoivat merikotkien suojelutyöstä ja elämästä eri vuodenaikoina. Hannu Vainiopekka on WWF Suomen merikotkatyöryhmän jäsen.

Näyttelyt on toteutettu yhdistyksemme jäsenten voimin. Taloudellista tukea ovat antaneet Svenska kulturfonden, Konstsamfundet ja Paraisten kaupunki.

Musiikki

Yhdistys on järjestänyt useita konsertteja eri taiteilijoiden kanssa, mm. Simon Carlander ja Niklas Winter. Yhdistys on toiminut tiiviissä yhteistyössä Iniö Folkin kanssa. Yhdistyksen ja Iniön aluelautakunnan esityksestä Iniö Folkin tulisielu ja yhdistyksemme jäsen Seppo Bruun nimitettiin Paraisten vuoden mökkiläiseksi 2016.

Retket

Hans Mecklin on organisoinut opastettuja retkiä Iniön saariin ja kyliin. Kyläläiset ovat olleet oppaina. Vuosien varrella olemme käyneet Jumossa, Keistiössä, Åselholmissa, Norrbyssä, Kolkossa ja Säderbyssä.

Inga-Lill Björklund on järjestänyt opastettuja kiertokävelyitä Iniön hautausmaalla ja kertonut tarinoita iniöläisistä.

Yhdistyksen lehti

Ensimmäinen, vuonna 2005 jäsenille jaettu yksitoistasivuinen kaksikielinen moniste oli nimeltään Deltidsboaren – Osa-aika-asukas. Se oli jäsenlehden alku. Seuraavina vuosina lehdestä tuli painettu pieni lehti, joissa oli artikkeleita ja valokuvia. Yhdistyksen vuonna 2009 täyttäessä lehti julkaistiin jo isompana ja monipuolisempana ja sen nimeksi tuli INIÖiten. Tämän jälkeen INIÖiten on ilmestynyt kerran vuodessa paitsi vuosina 2012 ja 2013, jolloin lehteä ei julkaistu. Nykyisin INIÖiten -lehti on 40-sivuinen monivärinen lehti, jossa kerrotaan ajankohtaisista asioista, kestävästä kehityksestä ja Iniön historiasta.

Tiedotusvälineet

Yhdistys on esittänyt näkemyksiään lehdissä, radiossa ja televisiossa. Keskustelua on käyty mm. yhteysalusliikenteestä, postinjakelusta ja tuulivoimalasta. Näyttelyt ovat saaneet runsaasti palstatilaa. Radio Iniö on valitettavasti hiljentynyt. Yhdistys ilmoitti olevansa mukana jatkamassa toimintaa, mutta valitettavasti kukaan iniöläinen ei ollut valmis ryhtymään päätoimittajaksi.

Norrbyn satama

Sataman uudistaminen aloitettiin kesällä 2012. Yhdistys on tarkoin perehtynyt suunnitelmiin käyttäjien näkökulmasta ja antanut kaksi lausuntoa, joissa esitettiin varteenotettavia ehdotuksia.

Yhteistyö muiden sidosryhmien kanssa

Entisen Iniön kunnanjohtajan Folke Öhmanin aloitteesta Paraisille on perustettu mökkiläistoimikunta, jossa on edustettuna kaupunginjohdosta kaupunginjohtaja, kaupunginhallituksen puheenjohtaja sekä kaupungin tiedottaja. Kaikilla kuntaosilla on osavuosiasukasedustajansa toimikunnassa. Jo ennen tätä yhdistyksellä oli kiinteät yhteydet Houtskarin, Korppoon ja Nauvon aktiivisiin osavuosiasukkaisiin. Yhdistyksellä on ollut edustaja Trygga Skärgårdboendet -yhdistyksen seminaareissa. Elokuussa 2014 yhdistyksen hallituksella oli kokous Iniön aluelautakunnan kanssa, ja kokouksessa päätettiin, että vastaavia kokouksia tullaan järjestämään vuosittain.

Pro Iniön kanssa yhdistyksemme tekee säännöllistä yhteistyötä, mm. järjestämällä yhteisiä tapahtumia ja tiedottamalla ajankohtaisista asioista puolin ja toisin.

Yhdistyksemme on ottanut vastaan Itämerihaasteen ja liittynyt mukaan vuonna 2020 yli 300 organisaation kansainväliseen verkostoon, joka työskentelee Itämeren hyväksi. Itämerihaasteen kautta viestimme jatkuvasti jäsenillemme eri tapahtumissa ja käytössä olevien viestintävälineiden kautta hyvinvoivan meriluodon, puhtaan ja turvallisen vesiliikenteen ja aktiivisen Itämeri-kansalaisuus -teemojen kautta.

Yhdistyksemme on mukana Saaristomeren Biosfäärialueen toiminnassa, erityisesti luonnon monimuotoisuuden ja yhteisön elinvoimaisuuden kannalta. Yhdistyksessämme on kaksi koulutettua biosfäärilähettilästä.