Nykyinen saaristolaki vuodelta 1981 ei vastaa enää nykypäivän todellisuutta. Kausiasukkaiden määrä on moninkertaistunut (n. 600 000 mökkiläistä) ja heidän tarpeensa ja merkityksensä saaristolle huomioidaan laissa ensimmäistä kertaa. Uuden lausuntokierroksella olevan lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2027 alusta.
Kausiasukkaiden kirjaaminen uuteen saaristolakiin tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että heidät on otettava huomioon viranomaisten päätöksenteossa, ei sitä, että heille annettaisiin yksilökohtaisia oikeuksia tai velvollisuuksia. Mitä tämä voisi käytännössä tarkoittaa?
Saaristoliikenne
Uusi laki velvoittaa kunnat ja viranomaiset ottamaan huomioimaan saariston kesäasukkaiden suuren määrän vaikutukset erityisesti liikenteeseen. Lautta- ja yhteysalusvuoroja pitäisi mitoittaa myös sesonkien mukaan, ei ainoastaan vakituisten asukkaiden tarpeiden perusteella. Tämä saattaisi merkitä lisävuoroja viikonloppuihin ja lomasesonkeihin, jolloin kausiasukkaiden määrä kasvaa monikertaiseksi.
Palvelut
Hyvinvointialueiden terveyspalvelujen tarjontaa pitää suunnitella myös kausiasukkaiden tarpeiden mukaan.
Kuntien jätehuollon kapasiteettia tulee kasvattaa esim. kesäkaudella, jolloin kunnan väkimäärä moninkertaistuu.
Myös pelastustoimea ja meripelastusta on mitoitettava sesonkiajan riskien mukaan.
Kaavoitus ja rakentaminen
Kausiasukkaat tulisi huomioida kaavoituksen mitoituksessa, ei vain vakituisen vaan todellisen väestökuorman mukaan. Rantarakentamista ja tieyhteyksiä on suunniteltava mökkialueiden käyttöasteen kasvun mukaan. Samoin kaavoituksessa on huomioitava kausiasukkaat palveluverkon suunnittelussa, esim. kauppojen, venesatamien ja jäteasemien sijoittelussa.
Kausiasukkaiden kuuleminen päätöksenteossa
Lakiesityksen mukaan kausiasukkaat nostetaan lain tavoitteissa vakituisten rinnalle saariston elinvoiman näkökulmasta. Kesäasukkaita tulee kuulla heitä koskevissa asioissa kunnan kehittämishankkeissa, esim. takaamalla heille osallistumismahdollisuus saaristoasioiden neuvottelukunnan työssä.
Rahoitus
Kausiasukkaiden tuoma taloudellinen vaikutus (kauppa, palvelut, rakentaminen) on tunnustettava virallisesti ja otettava huomioon kunnan investointipäätöksissä. Korvausten ja tukien rahoitusperusteissa tulisi huomioida kunnan todellinen väestökuormitus, ei vain kirjoilla oleva väestö.
Mitä kausiasukkaat eivät todennäköisesti saa?
Lakiesityksen perusteella kausiasukkaat eivät saa kunnallisvaalien äänioikeutta eikä verotukseen liittyviä velvollisuuksia.
Kausiasukkaiden huomioiminen myös lainsäädännön tasolla tunnustetaan lopultakin. Onhan kausiasukkaiden merkitys monen kunnan elinvoimaisuudelle aivan ratkaisevaa, niin Iniössäkin.
Teksti ja kuva Pekka Aava
