Laki saariston kehityksen edistämisestä on annettu vuonna 1981. Saaristolaissa tunnustettiin saariston erityisasema ja erityisolosuhteet. Elinvoimaisuuden ylläpitäminen ja kehityksen edistäminen vaati valtiovallalta toimenpiteitä. Uuden päivitetyn saaristolain on määrä tulla voimaan tämän hallituskauden aikana vuonna 2027.
Saaristolain tarve Nykyistä voimassa olevaa saaristolain säätämistä alettiin ajaa ponnekkaasti 1970-luvun puolivälissä. Eduskunta hyväksyi uuden lain vuonn 1981. Suurumpia syitä lain säätämiseksi oli saaristoalueiden jo aiemmin alkanut alati kuihtuva väestökehitys. Saaristoseudun pääelinkeino oli ollut kalastus. Myös maanviljely, veneenrakennus ja muut erilaiset käsityötaidot toivat tuloja monenkirjavalle saaristoasukkaille. Vesien saastuminen ja luontokato alkoi jo 60-luvulla.
Samalla kalastuselinkeino alkoi hiipua ja saaristosta alettiin muuttaa kaupunkeihin kuten muuallakin Suomessa. Vuoden 1981 saaristolaki ei suojannut saariston luontoa eikä sen asukkaita, vaikka teihin ja lossiyhteyksiin sekä koulujen rakentamiseen investointiinkin. Mökkiläiset ja turistit alkoivat vallata saaristoa. Tärkeimmäksi tulonlähteeksi saaristossa on noussut mökkiläisten tuomat tulot ja matkailua
Laista turvaa saaristolle Uuden Saaristolain tulee antaa parempaa turvaa puhtaalle merelle ja saaristoluonnolle, elinvoimaiselle saaristolle ja sen perinteitä vaaliville saariston asukkaille. Suomessa on vähän yli 500 000 vapaa-ajan asuntoa ja niiden käyttäjiä arvellaan olevan reilusti yli 2 miljoonaa asukasta. Iniössä vakituisia asukkaita on noin 150, mökkejä runsas 500 ja niissä asukkaita parisen tuhatta.
Saaristossa ei ole koskaan ollut näin paljon asukkaita, kun huomioidaan myös kausiasukkaat. Saaristossa vietetään yhä enemmän aikaa, jopa ympärivuotisesti, vaikka vakituinen asuinpaikka olisi jossain muualla.
Tuleeko kausiasukkaistakin saaristolaisia lain silmissä? Naantalissa asuva, Saaristoasian neuvottelukunnan varapuheenjohtaja, hallituspuolueen kansandustaja Pauli Aalto-Setälä (kok.) on todennut, että nykyinen saaristolaki ei vastaa enää todellisuutta eikä saariston arjen haasteisiin. Uudessa laissa tulisi Aalto-Setälän mukaan ottaa huomioon kausiasukkaat ja digitaalisuuden suomat mahdollisuudet. Nykyisessä laissa ainoastaan saaristossa vakituisesti asuva henkilö on saaristolainen. Vapaa-ajanasukkaat edustavat tulevaisuudessa kausiasukkaita ja monipaikkaisuutta, mikä tarkoittaa elämisen jakaantuvan useaan merkitykselliseen paikkaan ja näiden välissä liikkumista. Voidaanko uudessa saaristolaissa määritellä, millainen saaristolainen on saariston kausiasukas? Uudessa laissa tuskin säädetään vapaa-ajan asukkaille kunnallisveron kaltaisia maksuja ja sen tuomia oikeuksia ja velvollisuuksia. Millaisia oikeuksia ja velvollisuuksia kausiasukkailla olisi saaristossa vakituisesti asuviin verrattuna? Saaristossa vuodessa vietettyjen vuorokausien perusteella, kiinteistön omistamisen perusteella taikka esim. sillä perusteella, että he ansaitsevat määrätyn määrän tuloistaan etätyönä saaristossa asumalla?
Ovatko yhteysalukset ja lossit teitä? Kulkuyhteydet ovat niin saariston asukkaille kuin kausiasukkailleki erittäin tärkeitä. kun Iniön lisäreitille tuli uusi yhteysaalus Kivimo, ELY-keskus esitti kannanoton, että yhteysalus ei liikennöi saarille, joissa ei ole vakituista asutusta. Tuetaanko uudessa laissa kulkuyhteyksiä, jos saaressa työskenetelee etätyötä tekeviä kausiasukkaita? Saaristoliikennettä harjoittavat yritykset ovat arvostelleet ELY-keskusta liian lyhytaikaisista liikennöintisopimuksista, mikä estää pitkän aikavälin suunnittelun ja investoinnit uusiin aluksiin. Voisiko uusi saaristolaki avata sopimusaikojen pidentämiseen uutta näkökulmaa?
Katsotaanko uudessa saaristolaissa Ahvenanmaan tavoin, että yhteysalukset ovat yhtälailla tien jatkeita kuten lossit ja lautatkin? Näin siksi, että saaristo on pidettävä asuttuna saaristossa vakituisesti asuville ja kausiasukkaille. Yrittämisen ja matkailun on oltava saaristossakin mahdollista. Taikka kallistutaanko laissa ministeri Bernerin aikanaan esittämään markkinaehtoiseen liikennöintimalliin eli yhteysalusliikenteen muuttamista kaikille matkustajille maksulliseksi palvelujen turvaamiseksi?
Iniön osavuosisukkaiden kannattaa seurata uuden Saaristolain valmistelua tarkasti ja äänekkäästi.
Teksti:Pekka Aava, Kuvat:Pekka Aava
