Iniön osavuosiasiakkaiden yhdistys järjesti viime heinäkuussa kaikille avoimen keskustelutilaisuuden peuroista. Paikallisia metsästäjiä edusti Kristoffer Nygård ja Turunmaan saariston riistanhoitoyhdistystä Mickel Nyström.
Kaikki paikalla olleet olivat yksimielisiä siitä, että Iniön poikkeuksellisen nopeasti lisääntynyttä isoa peurakantaa tulee leikata voimakkaasti.
Haitat yli sietorajan
Haitat kannan kasvaessa lisääntyvät samaa tahtia. Valkohäntäpeura aiheuttaa tuhoa viljelyksillä, mökkiläisten puutarhoissa, levittää punkkeja ja on osallisena lukuisissa tieliikenteen onnettomuuksissa. Uusien tutkimusten mukaan suuret peurakannat uhkaavat myös saariston luonnon monimuotoisuutta hävittämällä luonnonkasveja ja uhanalaisia kasvilajeja.
Kuinka tähän on päädytty?
Parisen vuotta sitten Luonnonvarakeskuksella (Luke) oli erittäin tarkka kanta-arvio hirvistä, mutta ei peuroista. Peurakannan ekspontiaalinen kasvu yllätti Luken täysin. Hälytyskellot alkoivat kilkattaa. Amerikan tulokasta oli metsästettävä välittömästi ja tehokkaasti.
Mickel Nyströmin mukaan kannan ripeään kasvuun on monta syytä. Peura on tehokas lisääntymään. Sen kiima-aika on marraskuussa ja se synnyttää tyypillisesti 1-2 vasaa (joskus 3) touko-kesäkuun vaihteessa. Hyvin kehittyneet valkohäntäpeuranaaraat voivat joskus tulla sukukypsiksi jo ensimmäisenä talvenaan.
Peura on myös erinomainen uimari, joka siirtyy saarelta toiselle helposti. Nyström totesi, että vaikka Iniön metsästäjät harventaisivatkin mallikkaasti peurakantaa, on mahdollista, että syntyneen tyhjiön täyttää muilta alueilta siirtyvät peurat, mikäli ympäröivien alueiden metsästysseurat eivät hoida leiviskäänsä.
Peuralla ei myöskään ole Iniössä luontaisia vihollisia kuten susia ja ilveksiä.
Enemmän kaatoja Iniössä
Metsästyskaudelle 2021-2022 Iniöön oli haettu 350 kaatolupaa (1 aikuinen tai 2 vasaa). Kaatolupatavoitteeseen ei päästy. Iniössa kaadettiin 315 peuraa (155 aikuista ja 158 vasaa). Metsästyskautta haittasivat alkutalven
pakkaset ja jäätilanne, joka esti pääsyn pienemmille saarille. Alkaneen metsästyskauden tavoitteena on kaataa peuroja Iniössä enemmän kuin edellisen kauden 350 kaatoluvan määrä.
Miksi osavuosiasukkaiden apu ei kelpaa?
Tilaisuudessa tiukattiin, miksi paikallisiin metsästysseuroihin ei oteta jäseniksi
peurojen kaatoon osavuosiasukkaita, joilla jo on metsästyslupa. Kristoffer Nygård totesi, että tarvetta kasvattaa metsästäjien määrää ei ole. Nygård
painotti myös, että metsästysporukalla on ehdoton, kollektiivinen metsästysvastuu. Metsästys tapahtuu luvalla useilla yksityisten omistamilla metsästysmailla. Seuran jokaisen jäsenen tunteminen ja jokaiseen jäseneen luottaminen on hyvin tärkeää. Näin ollen metsästysseurat varaavat itselleen oikeuden päättää metsästäjän jäsenyydestä.
Helpotusta luvassa
Mickel Nyström riistanhoitoyhdistyksestä ennusti lopuksi, että peurakanta on taantumassa. Kahden tai kolmen vuoden aikana Iniön peurakanta kääntyy laskuun aktiivisella metsästyksellä.
Valkohäntäpeuran metsästys alkoi syyskuun 1. päivä ja päättyy ensi vuonna helmikuun 15. päivä. Pyyntimenetelmiä on lisätty ja metsästyskautta pidennetty.
Teksti: Pekka Aava
Kuvat: Pekka Aava, Sinikka Leino
